sunnuntai 25. syyskuuta 2011

Perustylsä viikko

Luulajassa on nyt viime aikoina ollut sen verran hiljaista, että taitaa tulla melko lyhkäinen kirjoitus. Edellisviikonloppu meni niin kuin suunnittelin. Työ/kouluhommien ja kotihommien parissa.

Uuden työviikon aloitin tiistaina. Oppilaat esittelivät äikän/uskonnon ryhmätöitä, joten menin jo uskonnontunneille kouluun heti aamusta. Kyllä huomaa miten erilaisia ruotsalaiset on suon ulkoisen annin kaa ku suomalaiset. Kukaan oppilaista ei lukenut suoraan paperista ja ne hermostuneimmatkin oli melko rentoja, suomalaisella mittapuulla. Tiistai menikin ryhmätöiden ja toisen ryhmän kirjastovierailun parissa.

Keskiviikkona mul oli taas oma tunti. Se meni ihan mukavasti. Olin sanonut ohjaajalle, ettei sen tarvi tulla tunnille, eikä se tullutkaan. Mua jännittää jos se on paikalla, mut ku oon keskenää oppilaitten kaa niin silloin on ihan kivaa. Opetus meni ihan jees. Oon vaan ite huomattavasti dynaamisemi opettamaan ku se mun ohjaaja ja ne asiat mitä se käsittelee pari tuntii hoidan mä lyhyemmäs ajassa. Tiedä sitten onks se niin hyvä vai huono. Keskiviikkona oli pari muutaki tuntii, mut aika rentoja ja vikalla tunnilla katottiin Svinalängornaa, mikä on niin paras! J

Torstaisin meillä on siis vaan yksi tunti. Ollaan nyt tehty ohjaajan kaa sillee, et pidetään se tunti vuorotellen. Tällä viikolla oli sit mun vuoro. Oppilaat oli jo ihan kyllästyny kouluun niin loppuviikosta ja loppuun sain vielä tapella muutaman huligaanin kaa, jotka ei ees kuulu mun oppilaisiin. Kyl noi ongelmanuoret ottaa välillä voimille. Ei ollu ehkä ihan paras viikonlopetus.

No torstaina illalla kahvittelin sit koko illan jooga-kaverini kanssa. Kivaa, nyt mulla on ihan oikee kaveri. Perjantai oli opiskelu-/siivouspäivä. Siistin noita kaappeja ja raivasin omille tavaroilleni tilaa. Se, jolta alivuokrasin tän, on jättänyt hirveen määrän omia kamoja tänne, niin siirtelin niitä ja raivasin tilaa omille tavaroilleni. Kävin myös kaupungilla. Yritin varaa manikyyrii, mut manikyyri oli lokakuun loppuun asti varattu L Lupas laittaa mut peruutusaika listaan. Alkaa kynnet olee aika huonos hapes. Lauantaina kävelin joogakaverin kaa teollisuus alueen kauppoihin ostoksille. Multa puuttu vaikka mitä täältä kämpästä, niin käytiin sit ostelee kaikki välttämättömimmät. Päästiin vielä sen kaverin kavereitten kyydi kotiinki J Iltapäivän ja illan taas opiskelin ja suunnittelin opetusta.

Joogakin oli viikon tauolla tiloissa järjestettävän kurssin takia. Tylsää. No onneks tänään se tauko loppuu ja pääsee pitkäst aikaa joogailee. Voi olla, et huomen on sit taas paikat kipeenä. Onneks pääsee sillonki joogaa hoitaa niitä.

Eli melko tylsä viikonloppu on ollut. Ehkä ihan hyvä niin, sillä kaksi seuraavaa ei tuu olee tylsii. Ens viikonloppuna vuorossa ”halvan viinin ystävien” lapin ekskursio Luulajassa, eli Jassu tulee tänne! J Ja seuraavana ois sit lähettävä bussilla Tampereelle. 

Loppuun lisään vielä uuden musiikkivideon blogin nimikkobiisistä. Sjukbra jobb Rickard! J

lauantai 17. syyskuuta 2011

Kirjacorner

Pakollinen kirjallisuusosuus ”äikänopen” blogissa. Eli sain jokunen viikko sitten Stieg Larssonin trilogian vikan osan ”Luftslotet som sprängdes” päätökseen. Oli kyl jännä, suosittelen. Ainut huono puoli Larssonin kirjois on, et niis on hirveen pitkä alkupohjustus ennen ku alkaa oiskeesti jännät paikat ja sit toivoo, ettei kirja koskaan loppuiskaan.

Sit luin tietty sen Frankenteinin. Joo oli se Romantiikalle tyypillinen klassikko, ei muuta sanottavaa.

Niin ja sain heti käsiini myös sen Jens Lapiduksen trilogian vikan osan Livet Deluxe. Voi juma, se kundi on taitava. Kirja oli niin älttömän hyvä, et mäkin luin sen viikkoon. Siis 500 sivua viikkoon. Se on mulle, joka ei siis niin perusta lukemisesta, tosi paljon. Ihan huippu kirja ja koko sarja. Suosittelen sitä kyl ihan kaikille. Taas se osas yllättää loppuratkaisullaan! J

No nyt on sit taas luvassa pakkopullakirjallisuutta. Eli meijän ykkösluokkalaiset lukee kirjallisuutta teemalla kulttuurista. Ne lukee neljä eri kirjaa, joista mä luen kaks ja mun ohjaaja kaks. Nyt luen kirjaani numero yksi. Martin Svensson ”Din Heder” ihan kivalle vaikuttaa, hieman erilainen mitä tapaan lukee mut onneks lyhyt ja ihan kiinnostava. Siitä seuraa ehkä syvempi analyysi myöhemmin. Sen ajattelin lukee tänä viikonloppuna ja sit pitäis lukee viel se toinen. Se on joko ”Shoo bre” tai ”Min pappa är snäll och mamma är utlänning”. Viel ei oo päätetty kumpi lukee kumman.

Tukholman reissu ja siitä toipuminen

Nyt on Tukholmasta kotiuduttu ja syysleiristäkin melkein toivuttu. Parasta oli. Viinit oli hyviä, baarit kivoja, jatkotkin toimi ja hulkkoosiakin riitti! Torstaina lähin töiden jälkeen bussilla kentälle, ja kentältä Tukholmaan. Perillä olin vasta illasta ennen ysii. Siitä otin bussin keskustaan, jossa ihana sisareni oli mua vastassa. Metrolla perille päästyä, aloitettiin leirin pääaosuus eli halvan viinin maistelu. Ihan hyvää oli ekan illan viinit, kaks punkkuu ja kuohari ;)

Perjantaina lähettiin kaupungille, shoppailtiin, bongailtiin hulkkosii, kahviteltiin, käytii ikeassa ja sukuloitiin. Käytiin meidän iskän edesmenneen enon vaimolla kahvittelee. Kivaa, meil on vähä niinku varamummo Tukholmassa J Sukuloidessa meni niin pitkään, että meinas aivan tulla kiire baariin. Matkalla kotiin nähtiin kuitenkin metrossa Jimi Hendrix ja John Travolta, ei kuitekaa uskallettu mennä pyytää nimmarii staroilta. Illalla oltiin parissa eri baarissa ja ekassa törmättiin Texas Teriin (se oli ihan oikee Terri). Naurettiin sen kanssa, et se seuraa meitä. Sillon ku asuttiin Espanjaassa, tärmättii siihe siel ja nyt ku ollaa muutettu Ruotsiin ne seki oli täällä. Miusta se on kyl ihana naine. Ei paljo diivaile. Ilta meni ihan jees. Baarista lähettii viel jatkoilleki ja kivaa oli.
                                   
Lauantaina olikin kalsaripäivä Tukholmassa. Illalla käytiin ”sveriges godaste” hampurilaisella Maxissa ja lähettii baarii. Oltii melkee samois baareis, mut vähä vaihettiinki. Yllättävää oli huomata et bisse maksoi 24 kr alimmillaan, ja enimmillään 46 kr. Eli siis halvempaa ku koti-Suomessa. Kivaa oli silloinkin, vaikka oli ehkä vähä iisimpi meno ku pe.

Sunnuntaina leikittii turistii vanhassa kaupungissa ja kierreltiin kaupungilla. Käytiin ihanassa ravintolassa. Miä söin pippuripihvin ja Jassu lohta. Yhteishintaa annoksillemme vesineen tuli 220 kr. Että repikää siitä. Ei paljo tarvi Helsingissa pihvistä 15 €:llä haaveilla. Ruoka oli ihan sikahyvää kaikenlisäks. Illalla käytiin Jassun naapuri mamukaupassa ostaa kaikkee eksoottista ja tehtiin Jassulle seuraavaks viikoks eväät.

Maanantaina pitiki lähtee jo aamusta tsompailee kohti Cityterminaalia ja sieltä Arlandaa. Lento läks 12.20 ja perillä omassa kotona Luulajassa olin jo puol kolme. Niin se vaan hujahti matka. Maanantai meni kyl melkee reissusta toipuessa.

Tiistaina aloitin taas työviikon. Valitettavasti olin Tukholmasta mukanani tuonu jonku pöpön ja olo oli tosi sitkee. Korva oli lukossa ja kurkkua kaiversi. Väsykin oli kamala. Väsyä karkoittaakseni kävin hakee kiskalta Red Bullia piristämään. Parasta oli et myyjä kysy PAPERIT! Mun oli pakko kysyy, et oliko myyjä tosissaan :P No se kyllä piristi ja työpäivä meni mukavasti. Iltapäivällä viel möötettiin, joten kotona olin melko myöhään.

Keskiviikkona oli taas perus työpäivä, joka meni ihan mukavasti. Oon oppinu tykkää niistä luokallejääneistä ja ekaluokkalaisista. Abit on vieläki hirmu etäisii. No ens viikolla mä taas opetan niit yksistee, et saa nähä jos ne siit vähä aktivoituis. Keskiviikkona sain myös kuulla, ettei to tarvi tulla duuniin. Meil ei oo to ku yks opetustunti, niin sovittiin et jatkossa pidetään se vuorotellen. Ihan jees ratkaisu. Illalla joogailin taas pitkästä aikaa J

Torstaina yritin parannella orastavaa flunssaani ja nukuin pitkään. Kävin yliopistolla syömässä ja opiskelin. Päätin flunssasta huolimatta lähtee kattoo keikkaa sinne samaa mestaa, mis viimeekski olin.  Heti melkee ku pääsen sisään niin miksari tuli juttusille ja sanoi, et uskalsin tulla uudestaanki. Kivaa, ehkä jos vaan sitkeesti käyn siel, niin saan kavereita :P Siel esiintyi sellane Ryan Harvey, ja sitä lämppäs Joku Rasmus ja sit Viktor bändistä Lycka till. Kaikki oli ihan jees, sellasta mies ja kitara meininkii. Se Ryan oli tosi poliitista settii ja välispiikit oli viisminuuttisii politiikkajuttuja. Ei siinä mitää oli ne mielenkiintosii ja sil oli tosi hyvii pointteja. Kuiteki tuli sellanen olo, et oonks vähä paska ihminen ku ostan uusii vaatteita, syön lihaa enkä osoita mieltä. Ehkä oon, ehkä en. Haluisin olla enemmän aktiivisempi, mut ei vaan energia oo koskaan riittäny aktivoitumaan sillä saralla. Yks hippipunkkari heitti mut kotii, niin sain kuunnella koko kaikan loppuun. Keikkahan alkoi vähä myöhemmi ku yleensä, koska täällä alkoi lätkäkausi, niin eihän punkkikeikka sen kaa päällekkäin voi olla. (???) Mulle ku on aina sanottu, et lätkä ei oo Ruotsis yhtä suosittuu ku Suomes. Näkispä vaa, et suomes SM-liiga peli vaikuttais keikka-aikatauluihi.

Perjantaiaamuna kävin hoitaa korvaani lääkärissä ja siellä mua hoiti suomenruotsalaine Runeberg. Edellispäivänä hoitsu puhu mulle suomee, Hassua. Lääkäri oli kiva ja ymmärtäväine. Kävin joogailee ja aloitin huilailu viikonlopun. Edessä on kotihommii, leffoja/Skinssii, kouluhommii ja parantumista. 

tiistai 6. syyskuuta 2011

Sittenkin elämää Luulajassa?

Nyt onkin jo aikaa kulunut edellisestä kirjoittamisesta. Tää kielii siitä, et mulla on ollu tekemistä: joogailuu, töitä ja kouluhommii. Edellisviikolla oli siis paikallisen jooga-seuran ilmaisviikko ja minähän heti maanantaina päksähdin paikalle. Se oli maailman ihanin paikka se joogakeskus. Siellä aina kynttilän valossa joogaillaan ja päälle hörpitään yrttiteetä ja diskuteerataan tietty. Tais olla kuitekin ihan pikkasen liian pitkä joogatauko. Tuli paikat hullun kipeeks, vaik ekalla tunnilla otettiin ihan iisisti…

Työviikko meni mukavasti, saatiin sittenkin yksi ykkösluokkalaisten ruotsi. Eli aloiteltiin sit niidenkin kanssa. Ykköset on kyl kivempii ku abit. Mä kuulun selvästi yläasteelle. Muuten päivät meni Romantiikkaa suunnitellessa ja oppitunneilla. Työ viikkohan oli taas harvinaisen pitkä eli kaks päivää. Vähä jo alkoi turhauttaa toi vapaa-ajan määrä.

No eipä tarvinnu liiasta vapaa-ajasta kauaa murehtii, ku yliopistolta tuli ratkaisu siihenkin. Mulle oli keväällä selkeesti sanottu, että on ihan ok, jos en oo syksyllä paikalla gradu-seminaarissa ja riittää kun tulen kerran esittämään tutkimussuunnitelman, ja ohjausta saan maililla graduuni. No nyt olikin ääni kellossa muuttunut, enkä saakaan ohjausta laisinkaan etänä ja jo lokakuussa täytyy jo kiiruhtaa Tampereelle. Sinälläähä toi ei nyt oo mikää kamala asia, mut ärsyttävää, et luvataan ihan toista ja sit aletaan kyselee et etkö vois tehä tätä ens vuonna. No nyt oon sit väkertänyt tutkimussuunnitelmaani. Muuten oon siinä aika kartalla, mut kirjallisuutta on hirmu hankala saada käsiin L

Viikonloppuna lähinnä siis suunnittelin tulevii tunteja ja tutkimustani. Joogasin myös. Perjantaina otin haasteen ja menin ”avancerad” joogaan, joka kesti kaks tuntii. Paljo siel tehtiin liikkeitä, mistä mul ei ollu mitää havaintoo, mut ihan kivasti pärjäsin. Tutustuin siellä myös iranilaiseen tyttöön, joka sattumalta asuu mun naapurissa. No lauantai meni samoja suunnitelmia tehtäessä ja sunnuntaina oli taas joogapäivä, vaikka paikat oli edellisestä kerrasta niin jumis, et pelkäsin, etten aurinkotervehdyksin taivu. Me mamut, eli mä ja se iranilainen tyttö, käveltiin joogaan yhes ja oltiin vielä reippaita ja käveltiin takas. Kaikennäkösii juttuja kuuli siltä tytöltä. Iranissa joutuu vankilaan jos naisel on kynsilakkaa tai meikkii tai josa huivin alta roikkuu hiussuortuva. Aika hulluu. Jotenki niin vaikee ymmärtää ku täällä kulttuuri on vaan niin eri.

Aloitin työviikon jo ma, vaikka omat tunnit alkoki vast ti. Olin varannu aamulle manikyyrin Bodenista, mutta valitettavasti se peruuntu. No iltapäiväl menin kuiteski seuraa espanjan tuntii. Oli kyl ihan mielenkiintoista, vaikka mulla kyl sekaantu espanja ja ruotsi. Aika vaikeeta on kuitenki vaihtaa kahen vieraan kielen kaa. Koulutuskoordinaattori kävi myös esittelee mulle muita Comenius-harkkalaisii: kaks kiinalaista ja yks bulgarialainen. Oli puhe, et kehittäis niiden kaa jotain. Saa nähä…

Illal oli sit luvassa seikkailu. Olin päättänyt mennä kuuntelee bändejä sellaiseen erikoispaikkaan: http://foreningsgatan7.blogspot.com/. Sinne piti eka liittyä jäseneks, jotta pääsee paikalle, siel luki et tapahtumien pitää olla kutsuvierastilaisuuksii. Johtuisko siit, et jos niil ei oo alkoholi lupii. No mä tietty eksyin sinne mennessä ja missasin ekan bändin. Yllätyin, et siel oli kaljaa kaupan. No pakkohan sitä oli ostaa. Hintakin oli yllättävä, purkki starköölii oli 20 kr. No sit joutuki ostaa toisen, ku oli nii halpaa. Toisena esiintyi saksalainen Civil Victim, joka oli melko hyvää HC:tä, eikä kitaristi eikä rumpalikaa huonoi ollu ;) Suosittelen kyl jos joskus on Suomeen tulos. Vikana esiintyi paikallinen Dick Tracy. Sekin oli ihan jees, HC:tä, jossa mimmi laulo. Niil oli ihan sika kova meno. Olis ollu parempikin, jos mimmin ääni ois kantanu. Se kyl huuti, mut miksaukset oli varmaan ketuillaan. Ilta päättyi sit siihe, et se laulaja tuli juttelee mulle. Olin pois lähössä, niin se tarras käsi varteen ja kysy, et kuka mä oon. Oli kuulemma kuullu, et joku uus oli tulossa. Hah, heti ku sinne liittyy jäseneks joku, niin puskaradio jakaa viestii. No tyttö vaikutti kivalle ja on taas joku kontakti muihi täällä. Voi ainaki moikkaa jos vastaan kävelee.

Työpäiväkin keikan jälkee suju mukavasti, sillä keikka päätty kympilt ja työt alko kahelttoist, nii sai ihan mukavasti huilattuu. Nyt vaan oottaa et tää viikko kuluis nopee ja tulis torstai, koska silloin pääsee Tukholmaan. Eli ”halvan viinin ystävien”-syysleiri Tukholmassa rakkaan, parhaan ja ihanimman siskon kaa J Vapiskaa Tukholma, pian ”Annu ja Ellu” päästetään hulkkosbongaukseen ;)