Sittenkin elämää Luulajassa?

Nyt onkin jo aikaa kulunut edellisestä kirjoittamisesta. Tää kielii siitä, et mulla on ollu tekemistä: joogailuu, töitä ja kouluhommii. Edellisviikolla oli siis paikallisen jooga-seuran ilmaisviikko ja minähän heti maanantaina päksähdin paikalle. Se oli maailman ihanin paikka se joogakeskus. Siellä aina kynttilän valossa joogaillaan ja päälle hörpitään yrttiteetä ja diskuteerataan tietty. Tais olla kuitekin ihan pikkasen liian pitkä joogatauko. Tuli paikat hullun kipeeks, vaik ekalla tunnilla otettiin ihan iisisti…

Työviikko meni mukavasti, saatiin sittenkin yksi ykkösluokkalaisten ruotsi. Eli aloiteltiin sit niidenkin kanssa. Ykköset on kyl kivempii ku abit. Mä kuulun selvästi yläasteelle. Muuten päivät meni Romantiikkaa suunnitellessa ja oppitunneilla. Työ viikkohan oli taas harvinaisen pitkä eli kaks päivää. Vähä jo alkoi turhauttaa toi vapaa-ajan määrä.

No eipä tarvinnu liiasta vapaa-ajasta kauaa murehtii, ku yliopistolta tuli ratkaisu siihenkin. Mulle oli keväällä selkeesti sanottu, että on ihan ok, jos en oo syksyllä paikalla gradu-seminaarissa ja riittää kun tulen kerran esittämään tutkimussuunnitelman, ja ohjausta saan maililla graduuni. No nyt olikin ääni kellossa muuttunut, enkä saakaan ohjausta laisinkaan etänä ja jo lokakuussa täytyy jo kiiruhtaa Tampereelle. Sinälläähä toi ei nyt oo mikää kamala asia, mut ärsyttävää, et luvataan ihan toista ja sit aletaan kyselee et etkö vois tehä tätä ens vuonna. No nyt oon sit väkertänyt tutkimussuunnitelmaani. Muuten oon siinä aika kartalla, mut kirjallisuutta on hirmu hankala saada käsiin L

Viikonloppuna lähinnä siis suunnittelin tulevii tunteja ja tutkimustani. Joogasin myös. Perjantaina otin haasteen ja menin ”avancerad” joogaan, joka kesti kaks tuntii. Paljo siel tehtiin liikkeitä, mistä mul ei ollu mitää havaintoo, mut ihan kivasti pärjäsin. Tutustuin siellä myös iranilaiseen tyttöön, joka sattumalta asuu mun naapurissa. No lauantai meni samoja suunnitelmia tehtäessä ja sunnuntaina oli taas joogapäivä, vaikka paikat oli edellisestä kerrasta niin jumis, et pelkäsin, etten aurinkotervehdyksin taivu. Me mamut, eli mä ja se iranilainen tyttö, käveltiin joogaan yhes ja oltiin vielä reippaita ja käveltiin takas. Kaikennäkösii juttuja kuuli siltä tytöltä. Iranissa joutuu vankilaan jos naisel on kynsilakkaa tai meikkii tai josa huivin alta roikkuu hiussuortuva. Aika hulluu. Jotenki niin vaikee ymmärtää ku täällä kulttuuri on vaan niin eri.

Aloitin työviikon jo ma, vaikka omat tunnit alkoki vast ti. Olin varannu aamulle manikyyrin Bodenista, mutta valitettavasti se peruuntu. No iltapäiväl menin kuiteski seuraa espanjan tuntii. Oli kyl ihan mielenkiintoista, vaikka mulla kyl sekaantu espanja ja ruotsi. Aika vaikeeta on kuitenki vaihtaa kahen vieraan kielen kaa. Koulutuskoordinaattori kävi myös esittelee mulle muita Comenius-harkkalaisii: kaks kiinalaista ja yks bulgarialainen. Oli puhe, et kehittäis niiden kaa jotain. Saa nähä…

Illal oli sit luvassa seikkailu. Olin päättänyt mennä kuuntelee bändejä sellaiseen erikoispaikkaan: http://foreningsgatan7.blogspot.com/. Sinne piti eka liittyä jäseneks, jotta pääsee paikalle, siel luki et tapahtumien pitää olla kutsuvierastilaisuuksii. Johtuisko siit, et jos niil ei oo alkoholi lupii. No mä tietty eksyin sinne mennessä ja missasin ekan bändin. Yllätyin, et siel oli kaljaa kaupan. No pakkohan sitä oli ostaa. Hintakin oli yllättävä, purkki starköölii oli 20 kr. No sit joutuki ostaa toisen, ku oli nii halpaa. Toisena esiintyi saksalainen Civil Victim, joka oli melko hyvää HC:tä, eikä kitaristi eikä rumpalikaa huonoi ollu ;) Suosittelen kyl jos joskus on Suomeen tulos. Vikana esiintyi paikallinen Dick Tracy. Sekin oli ihan jees, HC:tä, jossa mimmi laulo. Niil oli ihan sika kova meno. Olis ollu parempikin, jos mimmin ääni ois kantanu. Se kyl huuti, mut miksaukset oli varmaan ketuillaan. Ilta päättyi sit siihe, et se laulaja tuli juttelee mulle. Olin pois lähössä, niin se tarras käsi varteen ja kysy, et kuka mä oon. Oli kuulemma kuullu, et joku uus oli tulossa. Hah, heti ku sinne liittyy jäseneks joku, niin puskaradio jakaa viestii. No tyttö vaikutti kivalle ja on taas joku kontakti muihi täällä. Voi ainaki moikkaa jos vastaan kävelee.

Työpäiväkin keikan jälkee suju mukavasti, sillä keikka päätty kympilt ja työt alko kahelttoist, nii sai ihan mukavasti huilattuu. Nyt vaan oottaa et tää viikko kuluis nopee ja tulis torstai, koska silloin pääsee Tukholmaan. Eli ”halvan viinin ystävien”-syysleiri Tukholmassa rakkaan, parhaan ja ihanimman siskon kaa J Vapiskaa Tukholma, pian ”Annu ja Ellu” päästetään hulkkosbongaukseen ;)